Suurin osa ihmiskuntaa asuu kaupungissa tai niiden läheisyydessä. Monille syy muuttaa kaupunkiin on tuotteiden ja palveluiden läheisyys. Ilman logistiikkaa tuotteet eivät löydä asiakasta. Erityishaasteen tuovatkin syrjäseudut, joille saattaa johtaa vain pieni, mutkainen jyrkänteiden reunoilla kulkeva tie, joka voi valtaosan aikaa sään vuoksi käyttökiellossa. Silti postin, lääkkeiden ja ruokatarvikkeiden on löydettävä perille. Eräs vaarallisimpia reittejä on Yungas-tie Boliviassa jossa tapahtuu tieltä suistumisia, jotka vaaranatavat kuljettajan hengen lähes päivittäin.

Joskus ongelmia ei aiheuta pelkästään reitin vaarallisuus, vaanpelkästään pituus sekä kustannuskertymät. Maaseudun rauhassa asutus on harvassa. Ennen vanhaan myymäläauto hoiti elintervikejakelua ja posti kulki viitenä päivänä viikossa. Nykyään kustannusten noustessa ja asujiston vähentyessä on postinjakelu muuttunut kolmeen päivään viikossa ja myymäläautot käyneet harvinaisiksi. Lukemistoa toimittavat paikalliset kirjastoautot kerran, ehkä kertaa pari kuukaudessa.

Haasteista huolimatta palveluja koitetaan tarjota myös syrjäseudun asukkaille. Tämä on myös arvokysymys, politiikassa onkin maaseudun autioituminen hyvin kuuma puheenaihe. Vanhaksi tulleille asukkaille voi olla mahdotonta lähteä kävellen 10 kilometrin kävelymatkalle päästäkseen kauppaan. Sosiaalitukien niukkenemisen myötä taksimatkat on rajattu vain muutamaan edestakaiseen matkaan per viikko. Nuorempi sukupolvi joutuu miettimään jäämistään harvaan asutulle auleelle, jossa palvelut ja koulut ovat kaukana, ja oman auton ja ajokortin omistaminen on elinehto. Tämä asettaa kaupungissa asuvan ja syrjäseudulla asuvan epätasa-arvoiseen asemaan.