Merirahtia hoitavat raskaat rahtilaivat. Ruumaan pakataan monenlaisia tuoteita kylpyankoista merkkivaatteisiin, eläviä eläimiä, öljyä, kemikaaleja, rekkoja lasteineen, aina kaloihin ja muuhun elintarvikkeisin asti.
Merirahtialuksista tunnetuimmasta päästä ovat öljytankkerit. Ne on helppo erottaa muista laivoista ulkonäkönsä perusteella. Aluksen kansi on litteä ja avara, ja ainoa erottuva osa kannella on komentosilta. Tankkerit ovat ympäristösuojelun jatkuva kestopuheenaihe. Öljyn tarpeellisuutta ei voi kiistää, koska nykymaailmassa muovia käytetään kaikkialla, eikä autoilussa ole vielä löytynyt muuta polttoainelähdettä samassa mittakaavassa. Ongelman tankkerit aiheuttavat silloin kun sattuu haveri. Tuorein näistä oli itä-Kiinan merellä ollut tankkerin uppoaminen. Iranilainen öljytankkeri Sancho oli kolaroinut hongkongilaisen rahtilaivan kans
sa, ja tämän seuraksena tankkeri oli syttynyt tuleen ja valuttanut öljyä mereen. Tankkeri lopulta upposi loppulasteineen, joka on viranomaisten mukaan sekin päätynyt mereen vuotavasta tankkerin rungosta. Lastina oli 136 000 tonnia kevyttä polttoöljyä. Kevyt polttoöljy eli kaasukondensaatti on erittäin vaarallista kaloille ja muille mereneläville. Se tekee eräänlaisen vaikeasti havaittavan myrkkypilven veden pinnan alapuolelle.
Merikuljetuksia voidaan pitää suhteellisen ympäristöystävällisinä silloin, kun kaikki menee hyvin. Tankkereiden ohella käydään paljon keskustelua turhien tuotteiden kuten kylpyankkojen kuljettamisesta mantereelta toiselle. Tällä saralla on sattunut myös vahinkoja, ja konttikaupalla kylpyankkoja on päätynyt uimaan meressä, upoten lopulta meren pohjaan muovisaasteeksi. Isojen massojen kuljettamiseen merirahti on oivallinen tapa, vaikkakaan ei nopein, mutta painoa ja tilaa ei tarvitse säästellä.