Vaarallisten aineiden kuljetuksia seurataan niin maahan tuonnin ja viennin näkökulmasta, kuin myös yleisimpänä riskinä kuljetuksen aikana aiheutuvista vaaratekijöistä. Kuljetusreitille voi sattua monien viattomien matkalaisten reitti, ja monia rahteja kuljetetaan myös matkustajaliikenteen mukana.
Vaarallisiksi aineiksi luokitellaan ominaisuuksiensa vuoksi räjähteet, myrkyt, syövyttävät aineet, radioaktiiviset aineet, kemikaalit jotka voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja tai eliökuolemia, tai aineet joihin liittyy tartuntavaara. Pelkästään raideliikenteessä kulkee vuosittain 20 000 vaunullista vaaralliseksi luokiteltavia aineita. Usein Suomi on niiden läpikulkumaa joko Venäjälle tai Venäjän suunnalta kohti Eurooppaa. Kaikille vaarallisille aineille on määritelty oma VAK-numero, joka kertoo mikä kemikaali on kyseessä ja millaisia riskejä sen päätyminen luontoon tai ihmisasutuksen lähelle aiheuttaa.
Raideliikenteen viimeaikaisin ja suurin Suomessa ollut onnettomuus oli Mäntyharjulla, jossa kemikaalia pääsi vuotamaan maaperään aiheuttaen lähialueen vesistössä eliökuolemia ja käyttäkiellon. Suomessa radioaktiiviia aineita ei juurikaan kuljeteta raideliikenteessä, mutta tämä on erittäin yleista muualla. Tärkeimpänä syynä on rataliikenteen vähäinen onnettumuuksien määrä. Inhimmillisten virheiden määrä ja riski onkin vä
häisempi kuin maatierahdissa.
Vaarallisen aineen määritelmä on myös se, ettei aine suoraan aiheuta vaaraa sellaisenaan, vaan sen potentiaalinen käyttötarkoitus voi aiheuttaa vaaran. Tästä johtuen esimerkiksi lentoliikenteessä on rajoitteita nesteiden suhteen. Suurten matkustajamäärien vuoksi, kaikkia matkalaisten mukana kulkevia aineita ei pystytä testaamaan mahdollisen terroristi-iskun vuoksi. Siksi onkin päätetty, että sallittu määrä nestettä jonka kukin matkustaja saa viedä matkustamoon on 100 ml. Tämä rajoite ei koske lentokenttien turvatarkastuksen jälkeen ostettuja niin sanotun turvallisen alueen tuotteita. Eli Tax Free kaupasta ostetun limupullon voi viedä matkustamoon.
Nykyaikaisen logistiikan ollessa varsin nopeaa leviävät taudit sen myötä helposti. Useiden satamien vesistöistä löytyy vieraslajeja pilssivesien mukana tulleina ei toivottuina vieraina. Tätä on pyritty vähentämään säätämällä rajoituksia pilssivesien laskemisessa vesistöön. Lähes vuosittain vieläkin uutisoidaan öljytankkerien havereista, jotka aiheuttavat suuria ympäristökatastrofeja tappaen lintuja sekä muita vesistön ja rannikon lajistoa. Monet rannikkovaltiot ovatkin kouluttaneet vapaaehtoisia jotka kutsutaan apuun vahingon sattuessa. Vapaaehtoiset ja ympäristön suojelutoimet eivät kuitenkaan korvaa logistiikkatoimijoiden huolimattomuutta tai vastuuttomuutta huolehtia riittävästä varovaisuudesta ja kaluston kunnosta.