Tulli valvoo maiden rajojen ylittävää liikennettä, koskipa se ihmisiä, eläimiä tai tuotteita.
Veronkannon ja tuoteturvallisuuden sekä rikollisen toiminnan estämisen ohella tulli tekee myös tilastoa maahantuotavista tuoteista ja viennin määrästä. Tilastoja seurataan kansallisella tasolla vuosittain. Intrastat EU-sisäkaupantilastoista ja Uljas EU:n ulkopuolisten maiden kaupankäynnistä.
Vaikka Suomi onkin EU-maa, on meillä edelleen oma tullilainsäädäntö, joka säätelee sitä mitä maahan saa tuoda, vapaasta tuotteiden ja ihmisten liikkuvuudesta huolimatta. Tähän pykälistöön saattaa törmätä esimerkiksi tilatessaan lääkkeitä tai lisäravinteita ulkomailta. Se, minkä myynti on Saksassa sallittua ei välttämättä ole Suomessa.
Netistä ostaminen ei aina ole turvallista ja tullin takavarikoimaksi päätyy vuosittain suuri määrä lääkeväärennöksiä, vaarallisia leluja sekä kiellettyjä aineita. Lääkeväärennökset ovat puhuttaneet paljonkin. Lääkkeenä myyty tuote voi sisältää talkkia, kemikaalijäämiä sekä sementtiä. Rikollistoimintana lääkeväärennökset ovat kannattavampaa toimintaa kuin huumekauppa. Huumekaupassa on usein suora asiakaspalaute luvassa mikäli myy väärennettyä tuotetta, lääkeväärennökset puolestaan päätyvät usein kuluttajille, joille väärentäjät ovat saavuttamattomissa.
Samoin huumeet, aseet, väärennetty raha, norsunluu, ja räjähteet jäävät tullin haaviin. Tilaajaa odottaa sakko ja jopa vankeusrangaistus. Tullin tehtäviin kuuluu myös polttoaineen koostumuksen valvonta, sekä maantien päällä rekkojen punnitus. Jos logistiikkasuunnitelma tehdään huolella, ei tullin kanssa asioiminen ole vaikeaa.
Ensimmäinen asia on tarkistaa tuotteen lainmukaisuus sekä verokoodit, ja sopia veron maksaja. Veron määrän pystyy tarkistamaan jo ennakoon tullin sivuilla 
olevan laskurin avulla. Tullausilmoituksen voi tehdä netin kautta tai menemällä tullin toimipisteeseen. Jos kaikki on tutkimuksen jälkeen kunnossa, vastaanottaja voi jatkaa matkaansa lähetys mukanaan. Rekkojen tullaus hoidetaan raja-asemilla ja kontit sinetöidään.
Tullimenettelyja ovat: luovutus vapaaseen liikkeeseen, passitus, tullivarastointi, sisäinen jalostus , tullivalvonnassa tapahtuva valmistus, väliaikainen maahantuonti, ulkoinen jalostus ja vienti.
Luovutus vapaaseen liikkeeseen on tuontitullausprosessi, jossa tullaus maksetaan ja tuote luovutetaan sen jälkeen. Tullilaitoksen rekisteröidyt asiakkaat maksavat tullilaskunsa sovittuna eräpäivänä itse silloinkin kun käyttävät huolintaliikeen, joka toimii niin sanotusti suorana edustajana, palveluita.
Passittamisella tarkoitetaan tavaran kuljettamista tullittomana yhteisön tullialueella sijaitsevasta paikasta toiseen. Eli valtiosta toiseen, jossa tulli maksetaan vain yhdessä valtiossa.
Tullivarastossa tuote säilytetään tullin hallussa ennen luovuttamista tai jatkokäsittelyä.
Väliaikainen maahantuoti on tarkoitettu muille kuin unionitavaroille, jotka tuodaan unionin tullialueelle määräajaksi käytettäväksi laissa säädettyihin tarkoituksiin tullimaksuitta.
Luvanhaltija on pääsääntöisesti unionin tullialueen ulkopuolelle sijoittautunut henkilö.
Tulli ei sovella väliaikaisesti maahantuotuihin tavaroihin kauppapoliittisia toimenpiteitä, ellei niissä kielletä tavaroiden saapumista unionin tullialueelle tai poistumista unionin tullialueelta. Tällöin maahantuonnin yhteydessä ei yleensä kanneta maahantuontiveroja, esimerkiksi tullia ja arvonlisäveroa. Väliaikainen maahantuonti voi olla joko kokonaan tai osittain tuontitullitonta. Useimmissa tapauksissa tulli kuitenkin vaatii maahantuontiverojen määrää vastaavan vakuuden.